Charles Bonnetin syndrooma on tila, jossa psyykkisesti terve näkövammainen kokee näköharhoja. Tämä ilmiö voi aiheuttaa hämmennystä ja pelkoa potilaassa. Charles Bonnetin syndroomassa näköharhat eivät ole merkki psykiatrisesta ongelmasta, vaan ne liittyvät näkökyvyn heikkenemiseen ja tiettyjen aivoalueiden aktiivisuuteen. Harhoja voi esiintyä herkemmin väsyneenä. Ilmiö lienee aiemmin luultua yleisempi, ja sitä voi esiintyä jopa yli viidesosalla näkövammaisista potilaista.
Charles Bonnetin syndroomaan liittyvät näköharhat voivat olla muotoja, valoja tai värejä, mutta näköharhoina voi esiintyä myös ihmishahmoja, eläimiä tai maisemia. Potilaat usein tiedostavat, että näköharhat eivät ole todellisia.
Oireen taustalla on aivojen taipumus yrittää muodostaa kuva mieleen, vaikka silmän tuottama kuva olisi vajaa. Eri silmäsairaudet voivat vaurioittaa näköjärjestelmää. Esimerkiksi pitkälle edenneessä silmänpohjan ikärappeumasta tai glaukoomassa tarkan näköalueen tuottama kuva voi olla niin heikko, että se altistaa Charles Bonnetin syndroomalle.
Näkövammaiset jättävät usein kertomatta oireesta, sillä he voivat pelätä tämän johtavan epäilyyn psyykkisestä sairaudesta. Oireesta kertominen esimerkiksi silmälääkärille helpottaa usein asian käsittelyä.
Oireiden hoitoon on testattu erilaisia lääkkeitä, mutta kattavaa ja täysin oireita helpottavaa hoitoa ei ole löydetty.
Kuinka Charles Bonnet tuli elämääni
Kesällä 2023 ollessani kotona oikean olkapääni takaa ilmaantui odottamatta muutamia tontun oloisia hahmoja. Pitkäaikaisena retiniitikkona olin tietoinen Charles-Bonnet -ilmiöstä. En pelästynyt, panikoinnista puhumattakaan, mutta kyllä tuo hetki hätkähdytti melkoisesti.
Hahmot alkoivat tanssia ja ilakoida ympärilläni. Lopulta heitä oli paikalla lähes sata. Tätä menoa kesti parisen tuntia. Tuolloin tontut olivat eri ikäisiä, vauvasta vaariin. Hahmoilla oli syvällä päässään tonttumyssyä muistuttava joulunpunainen päähine. Vaatetuksena oli punainen tai puna-valkoruutuinen pusero ja jalassa vaaleansiniset verkkarit. Kasvot näkyivät vain ihon häiveenä, hihat peittivät kämmenet, eikä jalkaterää näkynyt lainkaan. Koko hahmo oli kuin usvaa. Liikkuminen oli ketterää. Hahmot olivat koko ajan liikkeellä ympärilläni ja tekivät taitoluistelulle ominaisia huikeita liikkeitä. Tai ne painivat, nyrkkeilivät, ampuivat jousipyssyillä, pelasivat jalkapalloa, tennistä, pingistä. Kaikki sulassa sovussa. Hahmot ovat eri kokoisia, ne myös muuntuvat tilanteen mukaan niin, että näkyisivat minulle luonnollisina.
Hauskaakin on ollut, kun pienemmät taaperot ovat ryömineet olkapääni yli syliini ja suoraa päätä jääkaappiin. Sanoin taaperolle, että älä nyt sinne mene, siellä on kylmä. Yksi tonttuhahmo on hypännyt tv:ssä parhaillaan olevaan viihdeohjelmaan. Tällaisia esimerkkejä on useita. Vaarallisimmillaan tonttuhahmot olivat ylittäessään kanssani Tampereen Hämeenkatua ja peittäessään lähes koko näkökenttäni. Voin huiskia niitä pois, mutta ne tulevat pian takaisin. Tontut eivät kuitenkaan ole aina esillä, vaan pitävät parikin viikkoa taukoa.
Tätäkin juttua kirjoittaessani ne tulivat kurkkimaan uteliaina. Yllätyksekseni ne nousivat ilmaan. Näköjään ovat oppineet lentämään.
Ymmärrän, että yllä kertomani tonttuhahmot eivät ole todellisia. Charles-Bonnet -ilmiön diagnoosiin tarvitaan silmälääkärin, neurologin ja psykiatrin lausunnot. Charles-Bonnet on terveen psyyken ilmiö.
Mikäli sinulla heräsi aiheesta kysyttävää, voit ottaa minuun yhteyttä luottamuksella:
Maila Mehtälä, p. 040 516 5380 tai maila.mehtala@kolumbus.fi
