Kynäilin Retina-lehteen 2/2024 työelämän kiemuroista näkövammaisten näkökulmasta. Jälkeenpäin huomasin, että olin motokseni ilmoittanut komeasti ”Vapaaehtoistoiminta voi olla avain työelämään”. Vuoden päivät olen tässä nyt päivitellyt mottoani, että eipä se ollenkaan osunut juttuni aiheeseen ja päätin tarjota uutta tekstiä ja kertoa tarinani.
Kansalaisareenan sivuilta löytyy vapaaehtoistoiminnan määrittelyä:
”Vapaaehtoisuus on toimimista tärkeäksi koetun asian puolesta, maailman muuttamista, epäkohtiin puuttumista, halua tehdä hyvää lähellä tai kaukana ja paljon muuta. Vapaaehtoisena ihminen voi toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin tai hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Jokainen valitsee itse, minkä asian eteen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä.”
Vapaaehtoistyö on terminä virallisempi, mutta sitä käytetään enenevissä määrin, koska se erottaa selkeämmin palkallisen työn toiminnasta, josta ei makseta palkkaa. Vapaaehtoisena voi toimia kuka tahansa omien voimavarojen, kykyjen ja aikataulujensa mukaan. Järjestöjen kautta on helppo osallistua koordinoituun vapaaehtoistoimintaan, jossa on selkeästi määritellyt tehtävät ja vapaaehtoisia tuetaan riittävästi.
Itse aloitin vapaaehtoistoiminnan näkövammaisten alueyhdistyksessä. Olin siihen mennessä ollut aktiivisena osallistujana monenlaisessa toiminnassa, mutta huomasin, että haluaisin itsekin olla mukana toteuttamassa erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Halu olla yhteisön aktiivinen jäsen ja tehdä jotain hyödyllistä, ei se sen kummempi motiivi tarvinnut olla.
Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun tekemän kyselyn mukaan vapaaehtoistoiminta edistää siihen osallistuvan hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta. Tämän tuloksen voin kyllä omalta osaltani allekirjoittaa. Tänä päivänä voin myös todeta, että vapaaehtoisena toimiessani opin valtavasti työelämässä tarvittavia taitoja lähtien ihan siitä, miten järjestetään tapahtuma, mitä kaikkea vaiheita siihen liittyy. Äkkiseltään ajateltuna tapahtuman järjestäminen tuntuu helpolta, mutta mitä suuremmasta tapahtumasta on kyse, sitä enemmän siinä on huomioitavia asioita: budjetointi, markkinointiviestintä, ilmoittautumiskäytännöt, tehtävien jako, toiminnan johtaminen, turvallisuus- ja lupa-asioista vastaaminen sekä erityisryhmien huomioiminen, siinäpä muutamia asioita. Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan usein muiden kanssa yhdessä, mikä vahvistaa sosiaalisia taitoja sekä luo uusia verkostoja.
Olin itse kiinnostunut toiminnan koordinoinnista ja toiminkin alueyhdistyksessä vapaaehtoisena vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina, jonka tehtävänä oli rekrytoida ja perehdyttää uudet vapaaehtoiset mukaan. Sittemmin olen toiminut myös palkallisena vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina OLKA-toiminnassa.
Myöhemmin toimin paikallisessa vammais- ja kansanterveysjärjestössä puheenjohtajana ja esihenkilötehtävissä. Tehtäviin kuului myös pienen palvelutuotannon pyörittäminen, jossa asiakkaat olivat vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Koin, että pystyn järjestämään apua ja olemaan tukena. Tuosta kokemuksesta innostuneena lähdin opiskelemaan sosiaalialaa ja olen sen jälkeen ollut koko ajan palkkatyössä.
Vapaaehtoistoiminnasta ja luottamustoimista kannattaa kertoa myös ansioluettelossa. Toki lähinnä niiltä osin, miten se vastaa haettavan työpaikan vaatimuksia. Jonkin verran meillä on ollut keskustelua siitä, että näkövammaisyhdistyksessä tehty vapaaehtoistoiminta tai luottamustoimet voivat turhaan alleviivata näkövammaisuutta, joka ei ansioluettelossa useinkaan ole se osaaminen, jolla töitä haetaan. Mielestäni runsaan tehdyn vapaaehtoistoiminnan voi myös esittää ansioluettelossa yhden otsikon alle, siten että ei niinkään keskity organisaatioihin, joissa on ollut, vaan tehtäviin, mitä niissä on tehnyt.
Työttömille työnhakijoille on ollut pitkään epäselvää, millaista vapaaehtoistoimintaa saa tehdä. Nyt työmarkkinatorilla on ohje siihen, millainen vapaaehtoistoiminta ei vaikuta työttömän työttömyysturvaan. Talkootyöstä ja vapaaehtoistoiminnasta on kuitenkin ilmoitettava työvoimaviranomaiselle:
”Vapaaehtois- tai talkootyö ei vaikuta työttömyysturvaasi, jos se on palkatonta ja tavanomaista yleishyödyllistä työtä ja olet valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä.” Mutta sitten kuitenkin: ”Sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvaan, jos työskentelet palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana.” Eli tarkkana saa tämänkin asian suhteen olla. Työvoimaviranomainen voi lähettää selvityspyynnön, jonka tavoitteena on selvittää, että kyse on työttömyysturvalain mukaisesta tavanomaisesta yleishyödyllisestä vapaaehtois- tai talkootyöstä.
Toivotan kaikille mielenkiintoisia mietintöjä vapaaehtoistoiminnan merkityksestä omassa elämässä.
Lähteet:
https://kansalaisareena.fi/vapaaehtoiselle/vapaaehtoistoiminnan-maaritelma/
Työelämäpalvelut tukena
Näkövammaisten liiton Työelämäpalvelut toimii koko Suomen alueella. Palvelut ovat maksuttomia niin näkövammaisille kuin myös sidosryhmille.
Ohjaamme ja neuvomme prosesseissa eteenpäin. Tulemme tarvittaessa mukaan myös verkostopalavereihin.
Näkökulmamme on aina se, miten näkövamma kulloiseenkin tilanteeseen vaikuttaa ja millaisilla ratkaisuilla näkövammainen pääsee tavoiteltuun tulokseen.
Meillä on paljon kokemusta erilaisista kohtuullisista mukautuksista, joita työpaikoilla on tehty näkövammaisen työntekijän työssä pysymiseksi tai työhön pääsemiseksi.
Emme tee julkiselle työllisyyspalvelulle kuuluvia tehtäviä esim. välitä työpaikkoja tai tarjoa työllisyyskoulutuksia.
Julkaisemme Kuuma Peruna -podcastia Näkövammaisten liiton podcast-kanavalla, lisäksi facebookissa on Näkövamma ja työ, Näkövammaiset yrittäjät ja Näkövammaiset opiskelijat -ryhmät. TSP-keskustelualueilta löytyy työllisyys, yrittäjät ja opiskelijat -keskustelualueet.
Jos työelämä- tai opiskeluasiat mietityttävät, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä: tyoelamapalvelut@nakovammaistenliitto.fi
Lue lisää: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/tyo
