Tekoälyn kelkassa näkemättä kohti tulevaisuutta

Minulta kysyttiin äskettäin, miten innostuin tutkimaan tekoälyä. Vastaukseni oli, etten muista tarkkaan. Todennäköisesti kaikki alkoi jostakin artikkelista, jonka jälkeen keskustelin aiheesta jonkun kanssa. Pian löysin itseni kouluttaja Antti Merilehdon luennolta.

Jo heti alussa mieleeni juolahti ajatus siitä, miten tekoäly voisi helpottaa erityisesti työssäkäyvien ja yrittäjinä toimivien näkövammaisten arkea. Tajusin, että tekoäly tulee työelämään ryminällä ja ne, jotka eivät ota sitä käyttöön, putoavat kelkasta – varsinkin, jos työ tehdään enimmäkseen näppäimistöä käyttäen.

Aloitin asian tutkimisen ja keräsin tietoa sieltä täältä. Kohtasin niin suuren määrän tietoa ja nopeaa kehitystä, että välillä tuntui epätoivoiselta. Vauhti on todella kovaa, ja tässä huhtikuun lopulla kirjoittaessani en todellakaan tiedä, missä mennään artikkelin ilmestymisen aikoihin. Tuntuu kuin olisin puutarhassa, jonka puut ovat täynnä erivärisiä houkuttelevia hedelmiä, enkä tiedä, mitä söisin, koska en jaksa kaikkea.

Hyödyllisiä sovelluksia

Kieligeneraattorit, jotka ovat tekoälyn eniten käytetty osa, nopeuttavat kirjoittamista, ideointia ja tiedonhakua todella paljon. Peruskäyttö ei ole kovin monimutkaista ja on jopa yllättävän saavutettavaa näkövammaisten apuvälineilläkin. Kuitenkin välillä vaaditaan erityisiä kikkoja, jotta päästään käsiksi eri ominaisuuksiin. Näitä kikkoja yritän selvitellä.

Itse käytän työssäni yrittäjänä tekoälyä lähes päivittäin. Eniten käyttämäni ominaisuus tällä hetkellä on tekstin korjaus. Kirjoitan nopeasti, jottei ajatukseni katkea. Tämä aiheuttaa paljon virheitä, ja ChatGPT-tekoäly on paljon nopeampi korjaamaan niitä kuin minä itse.

Olin jokin aika sitten Invalidiliiton järjestämässä yrittäjille suunnatussa koulutuksessa. Siellä ajatuksiini tuli tekoälyn käyttösovelluksia, joista eri vammaryhmät voivat hyötyä.

Laitan tähän yhden esimerkin mahdollisesta käyttöideasta, joka ei ehkä ole tullut sovellusten kehittäjille mieleen:

Joillakin tekoälysovelluksilla voi tehdä itselleen virtuaalihahmon eli avatarin. Kun syötät sille oman kuvasi ja videonpätkän, jossa puhut ja elehdit omalla tavallasi, saat tekoälyllä rakennettua itsellesi ”puhuvan pään”. Tämän jälkeen tälle kloonille voi syöttää tekstiä, jonka se toistaa puheena omalla äänelläsi. Samalla se elehtii kuten sinä, ja puhe synkkaa huulien kanssa.

Tästä on hyötyä näkövammaisille, jotka joutuvat toimimaan sosiaalisessa mediassa saadakseen yritykselleen näkyvyyttä. Tänä päivänä videot ovat erittäin suosittuja. Videossa pitää tietenkin olla suunnilleen keskellä ruutua ja näyttää siistiltä. Kun käytät kloonia, ei tarvitse joka kerta videoidessaan varmistaa, että kaikki speksit ovat kohdallaan. Virtuaalihahmon avulla voit toimia paljon itsenäisemmin ja toteuttaa uusia ideoita vaikka heti.

Toiseksi, jos haluat puhua sujuvasti etkä pysty lukemaan tekstiä paperista, voi syntyä uusia ongelmia. Jos olet hidas lukemaan pistekirjoitusta, sekään ei ole hyvä keino luntata puheenvuoroasi varten. Jos luet pistenäytöltä, sen nakutus kuuluu videolla. Jos kuuntelet äänitiedostoa korvakuulokkeiden kautta, sekin kuuluu. Mutta kun kirjoitat puheen valmiiksi avatarillesi, se puhuu tekstin sujuvasti omalla äänelläsi.

Uusia mahdollisuuksia ja riskejä

Invalidiliiton kurssilla aloin kehitellä samaa ideaa puhevammaisille. Monet ehkä ajattelevat, että nämä ihmiset eivät ylipäätään pysty kommunikoimaan ymmärrettävästi. Usein he kuitenkin puhuvat hyvin selkeästi ja sujuvasti ollessaan rentoja. Kun nämä rennot puhehetket saadaan talteen, virtuaalihahmo voi kertoa tarinaa puhevammaisen omalla äänellä.

On monta muutakin esimerkkiä siitä, miten juuri vammaisten elämää voisi tekoälyllä helpottaa. Näihin kuuluvat muun muassa kuva- ja videogeneraattoreiden mahdollisuudet,   tiedonhankinnan  helpottaminen ja erilaisten hankalien toimintojen automatisointi. Joka päivä opin jotain uutta, ja tällä hetkellä minulla on meneillään aiheesta kaksi verkkokurssia.

Tekoäly ei ole pelkästään positiivinen asia. Se antaa lisää mahdollisuuksia myös rikollisille. Huijaukset tulevat lisääntymään, ja niitä on jo nähtykin. Ilmiö on täydessä vauhdissa, ja olenkin sanonut, että vihollinen on hyvä tuntea, jotta siihen voi varautua.

Minulla on tällä hetkellä toiveena oppia tekemään räätälöityjä tekoälybotteja eli yksilöllisiä sovelluksia, jotka keskittyvät määrättyyn tarpeeseen. Haluan niiden avulla helpottaa sekä omaa että muiden arkea ja työtä. Pidän yllä Facebook-sivua tunnuksella digitietooknirua. Tekemiäni tekoälyohjeita löytyy verkkosivultani www.oknirua.fi/digitieto.