Työelämä etenevän silmäsairauden kanssa on jatkuvaa sopeutumista ja mukautumista uuteen tilanteeseen. Psyykkinen sopeutuminen ei riitä vaan koko ajan pitäisi jaksaa myös opetella uusia tekniikoita ja taktiikoita, joilla pärjätä arjessa ja työssä. Myös uusien apuvälineiden käyttöönotto vie oman aikansa ja resurssinsa. Kuntoutusta ja vammaispalveluita pitää kaikkia hakea erikseen ja lääkärin B-lausuntojen on oltava tarpeeksi tuoreita. Jotta asiat eivät kävisi liian helpoksi, on meidän aktiivisina kansalaisina vielä pysyttävä digi- ja älymaailman kelkassa!
Kuvaan tässä tekstissäni muutamia palveluja, joiden avulla asiat voisivat sujua jouhevammin. On toki muistettava, että meillä kaikilla on omanlaisemme tilanne eikä niitä siksi voi verrata toisiinsa – pakettiratkaisuja ei ole.
Ammatillisen kuntoutuksen monet kasvot
Työssäkäyvät toivottavasti tietävät työeläkeyhtiöiden työeläkekuntoutusmahdollisuuksista tilanteessa, jossa esim. ammatinvaihto tulee eteen näkövamman edetessä. Työeläkekuntoutustakin kutsutaan ammatilliseksi kuntoutukseksi samoin kuin Kelan ammatillista kuntoutusta.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen valikoimiin kuuluvat työssä tai opinnoissa tarvittavien apuvälineiden kartoitukset, apuvälineiden myöntämiset ja käyttökoulutukset. Lisäksi Kelan ammatillisen kuntoutuksen arsenaalissa on ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE), joka näkövammaisten osalta toteutetaan Kuntoutus-Iiriksessä helsingissä. AKSE on paras lähtölaukaus tilanteen selvittämiseen, kun näkötilanne muuttuu.
Kelan ammatillista kuntoutusta ovat lisäksi mm. työkokeilu ja työhönvalmennus. Nämä ovat palveluita, joita toteutetaan asiakkaan omalla paikkakunnalla.
Sekä Kelan että työeläkeyhtiöiden ammatillisen kuntoutuksen kriteereihin voi tutustua näiden omilla verkkosivuilla. Näkövammaisten liiton Työelämäpalvelut auttaa ja tukee jokaisessa vaiheessa.
Joskus nämä eri ammatillisen kuntoutuksen muodot menevät sekaisin ja voidaan luulla, että jos saa Kelan ammatillista kuntoutusta niin ei voi saada työeläkekuntoutusta ja päinvastoin. Toisinaan myös ajatellaan, että työeläkekuntoutus on se, jossa tehdään ammatillinen kuntoutusselvitys. Se on toki mahdollista, mutta hyvin harvinaista.
Työeläkekuntoutukseen on tarkat kriteerit ja niihin voi tutustua oman eläkeyhtiön verkkopalvelussa tai työeläke.fi-sivuilla. Kelan ammatillisen kuntoutuksen valikoimiin kuuluu hyvin pitkälle samoja mahdollisuuksia kuin työeläkekuntoutuksenkin puolella, joten kaikki kivet on tarvittaessa käännettävä. Summa summaarum, näkövammaisella voi olla käytössä sekä työeläkekuntoutuksen että Kelan ammatillisen kuntoutuksen keinot.
Ja ettei tämä soppa liian helpolta kuulosta, niin lisätään vielä, että kuntiin vuoden 2025 alusta siirtyvät työllisyyspalvelut palvelevat myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, sikäli kun työelämään siirtyminen on ajankohtaista.
Vammaispalvelut arjen ja työn tukena
Usein on niin, että ensimmäinen palvelu, jota näkövammaiset tarvitsevat, on kuljetuspalvelut (liikkumisen tuki), koska esim. ajokortin menettämisen myötä itsenäinen liikkuminen menee hankalaksi. Kuljetuspalvelua voi saada niin vapaa-ajan asiointiin kuin opiskeluun ja työhön.
Henkilökohtaisen avun käyttäminen sen sijaan on työläämpi ottaa käyttöön, koska silloin pitää oma elämä jossain määrin jakaa vieraan ihmisen kanssa. Toisaalta henkilökohtaisen avustajan avulla monissa tilanteissa näkövammautunut voisi jatkaa entisissä tehtävissä. Esimerkiksi hyvin liikkuvassa työssä avustaja voisi ajaa näkövammaisen autoa ja opastaa oikeisiin paikkoihin.
Vammaispalveluita haetaan omalta hyvinvointialueelta. Tukea saa Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta.
Valitettavan usein työterveyslääkäri tarjoaa näkövammautuneelle potilaalleen suoraan vain työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessia. Työpaikoillakaan harvoin osataan lähteä miettimään, millaisilla ratkaisuilla näkövammainen voisi työssään jatkaa. Näkövammautunut voi myös itse kokea, että hänestä ei ole enää mihinkään, kun arkihommatkin sujuvat niin surkeasti.
Arjen toimintakyky ja työkyky ovat kuitenkin eri asioita. Asiantuntijuus ja ammattitaito eivät katoa näkövammaiselta mihinkään, vaikka näkö menisi ja omatoiminen liikkuminen ja paperilehden luku ei enää sujuisi. Ennen eläkeprosessia on työpaikalla tärkeää keskustella työn ja työympäristön mukautusratkaisuista työterveysneuvottelussa. Näkövammaisten liiton Työelämäpalveluista voidaan osallistua neuvotteluun asiakkaan pyynnöstä.
Sopeutumisvalmennuksen ja ammatillisen kuntoutuksen keinoin voidaan näkövammaista jeesata eteenpäin uusien tekniikoiden ja uudenlaisen arjen haltuunotossa. Myös vertaistuella on pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia näkövammaan sopeutumisessa. Retina-yhdistyksen ja omalla alueella toimivan näkövammaisyhdistyksen vertaistuellisiin toimintoihin kannattaa tutustua. Useilla alueilla on erillistä toimintaa työikäisille näkövammaisille.
Työelämäpalvelut tukena
Näkövammaisten liiton Työelämäpalvelut toimii koko Suomen alueella. Palvelut ovat maksuttomia niin näkövammaisille kuin myös sidosryhmille.
Ohjaamme ja neuvomme prosesseissa eteenpäin. Tulemme tarvittaessa mukaan myös verkostopalavereihin.
Näkökulmamme on aina se, miten näkövamma kulloiseenkin tilanteeseen vaikuttaa ja millaisilla ratkaisuilla näkövammainen pääsee tavoiteltuun tulokseen.
Meillä on paljon kokemusta erilaisista kohtuullisista mukautuksista, joita työpaikoilla on tehty näkövammaisen työntekijän työssä pysymiseksi tai työhön pääsemiseksi.
Emme tee julkiselle työllisyyspalvelulle kuuluvia tehtäviä esim. välitä työpaikkoja tai tarjoa työllisyyskoulutuksia.
Julkaisemme Kuuma Peruna -podcastia Näkövammaisten liiton podcast-kanavalla, lisäksi Facebookissa on Näkövamma ja työ, Näkövammaiset yrittäjät ja Näkövammaiset opiskelijat -ryhmät. Sähköpostin THP-keskustelukanavilta löytyvät Työllisyys, Yrittäjät ja Opiskelijat -keskustelukanavat.
Jos työelämä- tai opiskeluasiat mietityttävät, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä: tyoelamapalvelut@nakovammaistenliitto.fi
Lue lisää: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/tyo
Motto:
Vapaaehtoistoiminta voi olla avain työelämään!
Katja Kuusela
Pitkänlinjan retiniitikko = ”vanha sokko”
Sosionomi (ylempi AMK), AmO-opiskelija
Kokemustoimija
Toiminut pitkään Näkövammaisten liiton luottamustoimissa ja vuoden 2022 alusta työelämäasiantuntijana Työelämäpalveluissa
Toimipaikka Oulu
