MeiraGTx kehittää ja kaupallistaa geenihoitoja mm. perinnöllisiin verkkokalvosairauksiin. Yksi tutkimuskohteista on Suomessakin tavattava X-kromosomaalinen retinitis pigmentosa (XLRP), joka aiheutuu virheistä GTPaasin säätelyproteiinia koodaavassa RPGR-geenissä. Hoidon tarkoituksena on korvata XLRP-potilaiden virheellinen RPGR-geeni terveellä ja parantaa heidän näköään.
USA:ssa ja Britanniassa useilla silmäklinikoilla toteutetun botaretigene sparoparvovec -geenihoitotutkimuksen I/II-vaiheen alustavista tuloksista kertoi professori Michel Michaelides suullisessa esityksessään vuotuisessa American Academy of Ophthalmology (AAO) -kokouksessa 1.10.2022.
Kliininen hoitotutkimus suoritettiin kolmessa vaiheessa: hoitoannoksen määritys, lasten hoitoannoksen varmistus ja varsinainen hoitotutkimus. Annoksen määritysvaiheessa potilaita hoidettiin kolmella botaretigene sparoparvovec -annoksella; matala (2×1011 vg/ml), keskivahva (4×1011 vg/ml) ja korkea (8×1011 vg/ml).
Varsinaisessa hoitotutkimusvaiheessa 42 aikuista miespotilasta jaettiin satunnaisotannalla saamaan välittömästi geenihoitoa joko matalalla tai keskivahvalla annoksella taikka jäämään verrokkiryhmään odottamaan myöhemmin annettavaa geenihoitoa. Kuuden kuukauden kuluttua verrokkiryhmä satunnaistettiin saamaan geenihoitoa joko matalalla tai keskivahvalla annoksella. Lapsipotilaat, joita oli kolme, saivat keskivahvan geeniannoksen. Botaretigene sparoparvovec annosteltiin verkkokalvon alle vain toiseen silmään.
Lupaavia tuloksia
Botaretigene sparoparvovec -geenihoito vaikuttaa alustavien tulosten mukaan sekä riittävän turvalliselta että hyvin siedetyltä. Suurin osa havaituista sivuvaikutuksista oli lieviä, liittyi kirurgiseen geeninsiirtoleikkaukseen ja parani itsestään. Koko tutkimuksen aikana ilmeni vain kolme vakavampaa tapausta (tulehdus, verkkokalvon irtauma ja silmänpaineen nousu), jotka nekin saatiin hoidettua.
Kuuden kuukauden seurantajakson aikana geenihoidon Havaittiin parantaneen verkkokalvon herkkyyttä, näkökykyä ja toiminnallista näköä hoitamattomiin verrokkeihin verrattuna.
Geenihoidettujen verkkokalvojen herkkyyttä mitattiin sekä staattisella perimetrillä että mikroperimetrillä. Analyysit osoittivat matalalla je keskivahvalla geeniannoksella hoidettujen verkkokalvojen herkkyyden parantuneen hoitamattomiin verrokkeihin verrattuna. Staattisella perimetrillä mitattu verkkokalvon herkkyys parani keskeisen 10 asteen alueen sisäpuolella.
Osana tutkimusta potilaat suorittivat leikkauksen jälkeisellä viikolla 26 toiminnallista näkökykyä mittaavan testin, jossa heidän tuli väistellä kävelyradan esteitä erilaisissa valaistusolosuhteissa. Matalalla ja keskivahvalla geeniannoksella hoidettujen kävelyaika hämärässä valaistuksessa lyheni verrokkiryhmään verrattuna.
Tulosten perusteella botaretigene sparoparvovec -menetelmällä saattaa olla merkittävää potentiaalia XLRP-potilaiden hoidossa. Tutkimuksen kolmas vaihe on alkamassa. HUSissa on juuri päättynyt Biogenin sponsoroima XLRP:n seurantatutkimus, jonka tuloksia voidaan hyödyntää tulevien hoitotutkimusten tulosten arvioinnissa.