Hyvä valaistus parantaa toimintakykyä

Puolipallon muotoinen valaisinkupu, jonka pintaa kuvioivat vaaleanpunaiset, kirkkaanpunaiset ja tummanpunaiset epäsymmetriset lohkot.
Kuplat-valaisimen värikäs ulkokupu luo kontrastin vaaleaa taustaa vasten. Valonlähde on kuvun sisällä niin, että se ei häikäise silmiä.

Näön heikentymisen myötä on tärkeä hyödyntää jäljellä oleva näkö mahdollisimman hyvin. Valojen avulla voidaan helpottaa tilaan orientoitumista ja mahdollistaa näkövammaisen itsenäinen selviytyminen. Jos tila on väreiltään tumma, hyväkään valaistus ei auta. Sen sijaan hyvin suunniteltu, vaalea tila, jossa on tarpeeksi kontrasteja, on selkeä heikommassakin valaistuksessa.

Vaikeasti heikkonäköisen on mahdollista saada asuntoonsa välttämätön lisävalaistus sosiaalitoimen kustantamana. Onnistunut lopputulos edellyttää erilaisten valaisinmallien monipuolista ja järkevää käyttöä. Näin kodin eri tiloihin saadaan aikaan esteettisiä ja näköergonomisia valaistuksia kohtuullisin kustannuksin. Vaikka suunnittelussa otetaan huomioon heikkonäköisen tarpeet, lopputulos soveltuu hyvin myös niille, joiden näkö on normaali.

Valoa näkemiseen

Näkemiseen tarvittava valaistus tuotetaan yleisvalaistuksella. Tarkkaa näkemistä vaativissa kohteissa käytetään lisänä kohde- tai korostusvalaistusta.

Valoa katsomiseen

Valaistuksen tulee korostaa tilan hahmottamisen kannalta tärkeitä kohteita. Valaistus katsomiseen toteutetaan yleisvalaistuksen ja kohde- tai korostusvalaistuksen keinoin.

Valoa katsottavaksi

Valo voi itsessäänkin olla katsomisen kohde: koristeellinen sisustusvalaisin, värillinen neonvaloputki, valokuitu tai värivalo. Talven pimeydessä piristävät kirkasvalolaitteetkin on tarkoitettu katsottaviksi.

Eteinen

Vaatesäilytystilojen ja peilin on oltava riittävästi valaistut. Naulakon päälle voidaan sijoittaa erillinen kohdevalo vaatteiden ja kenkien löytämisen helpottamiseksi. Liiketunnistimesta voi olla hyötyä erityisesti tuulikaapissa.

Kapeissa eteistiloissa valaistus kannattaa toteuttaa epäsymmetrisenä sijoittamalla valaisin toiselle seinälle tai kattoon lähelle seinää. Eteisestä saadaan näin valoisampi, tila vaikuttaa suuremmalta ja on helpompi hahmottaa. Jos valoa ei tule seinille ja kattoon, tila vaikuttaa hämärältä.

Opaalikuvulliset loistevalaisimet soveltuvat hyvin eteiseen. Ne valaisevat erinomaisesti seinäpintoja, ja valoa riittää hyvin myös vaatekaapin sisään. Joissain tilanteissa epäsuora valaistus voi olla paras ratkaisu. Hyviä valaisimia ovat ripustettavat, epäsuoraa valoa antavat yleisvalaisimet ja seinästä kattoon epäsuoraa valoa tuottavat valaisimet.

Sipulinmuotoinen valoinen valaisin tummaa taustaa vasten.
Himmennetystä opaalilasista valmistettu kulmikas Sipuli on häikäisemätön valaisin, joka sopii vaikkapa pienen työhuoneen yleisvalaisimeksi. Valo siivilöityy kauniisti lasikuvun lävitse.

Keittiö

Keittiö vaatii tehokkaan yleisvalaistuksen. Lisävaloa tarvitaan kaapistoille, tiskipöydälle, liedelle ja muille työskentelytiloille. Valaistuksen on oltava tasainen, eikä työtasoille saa jäädä hämäriä nurkkauksia. Hyvä valaistus ennaltaehkäisee myös tapaturmia.

Pitkänomainen keittiötila valaistaan suorakaiteen muotoisilla loistelamppuvalaisimilla tai usealla pyöreällä opaalikupuvalaisimella. Kun valoteho on riittävä, saadaan keittiöön suoran valon lisäksi kaappien ovista heijastuvaa epäsuoraa valoa. Valoa riittää hyvin myös kaappien sisään, ja työvälineet löytyvät helposti.

Työtasot valaistaan loistelamppuvalaisimilla, joiden ihanteellisin paikka on yläkaapiston alapinnassa häikäisysuojalistan takana. Valo kohdistuu tällöin takaseinään ja työtasolle ilman kiiltokuvastumia.

Ruokapöydän valaistuksessa sisustuksellisesti parhaita ovat ripustettavat valaisimet. Valo ei saa paistaa ruokailijoiden silmiin, eikä valaisinta tule ripustaa niin alas, että se haittaa ruokailijoiden katsekontaktia. Yleisvalaistus voidaan toteuttaa myös epäsuoralla katon kautta heijastuvalla valolla.

Varjot ruokapöydällä helpottavat astioiden ja ruokailuvälineiden havaitsemista. Kuulonäkövammaisten kannalta häikäisemätön valaistus ja riittävä varjonmuodostus ovat erityisen tärkeitä, sillä kasvojen ja eleiden näkeminen on kommunikoinnin perusedellytys.

Aula- ja oleskelutilat

Aulatiloissa ja olohuoneissa valaistuksella kannattaa korostaa huoneen vastapäistä nurkkaa, joka on tilan mittasuhteiden hahmottamisen kannalta keskeisin. Valoa tarvitaan runsaasti myös sisäänkäyntien kohdalla, jotta huoneessa olijat hahmottavat poistumistiet ja havaitsevat huoneeseen tulijat helpommin.

Olohuoneessa valaistuksen tulee muuntua helposti eri tarpeisiin. Siellä katsellaan televisiota, ehkä tietokonettakin, joskus taas tarvitaan tunnelmavalaistusta. Valaistuksen määrää ja laatua on helpointa muunnella tarpeen mukaan käyttämällä useita erityyppisiä valaisimia himmentimien asemesta.

Sisustuksellisesti miellyttävä valaistus ja näkemisen kannalta hyvä valo ovat onneksi yhdistettävissä. Olohuoneen yleis- tai koristevalaisimiin liittyy usein tunne- ja designarvoa. Siksi ne kannattaa muutostöissä sisällyttää osaksi uutta valaistusratkaisua. Jos valaisin on häikäisevä, ongelma vähenee, kun tilaan luodaan aiempaa tehokkaampi valaistus. Vanhaan valaisimeen voi myös vaihtaa pienempitehoiset, vähemmän häikäisevät lamput.

Verholautavalaistus on hyvä perusratkaisu yleisvalaistukseen. Verholaudan rakenteen tulee olla sellainen, että valo kohdistuu ylös kattoon ja alas seinään tai verhoihin, josta se heijastuu huoneeseen. Verholautavalaistuksen avulla syntyy viihtyisä ja häikäisemätön valaistus, joka ei kilpaile visuaalisesti sisustusvalaisinten kanssa. Yleisvalaistukseen soveltuvat myös kattoon asennettavat, epäsuorasti seinäpintoja valaisevat valorampit. Valaistut vaaleat seinäpinnat saavat tilan vaikuttamaan valoisalta.

Ikkunoihin ja lasiseiniin ei kannata suunnata valoa, koska lasipinta aiheuttaa kiiltokuvastumia eikä heijasta riittävästi valoa takaisin tilaan.

Valaisimia ei tarvitse sijoittaa symmetrisesti. Niiden on silti annettava riittävästi häikäisemätöntä valoa kaikkiin tärkeisiin kohtiin. Jalka- ja pöytävalaisimet ovat hyvä lisä oleskelu- ja aulatilojen valaistuksessa. Niiden pistorasiat voidaan kytkeä myös seinäkatkaisijoilla toimiviksi.

Kohdevalaisimilla kannattaa valaista tauluseinät, kirjahyllyt ja muut vastaavat kohteet. Kun kohdevalaisimet ovat ulkonäöltään mahdollisimman huomaamattomat, ne eivät kilpaile sisustusvalaisinten kanssa.

Aula- ja oleskelutilat voidaan valaista joustavasti virtakiskoon asennettavilla, helposti siirrettävillä kohdevaloilla. Korostamalla huonekaluja, koriste-esineitä ja tauluja luodaan tilaan mielenkiintoista tunnelmaa. Valo heijastuu esineistä ja tuottaa epäsuoraa hajavaloa. Korostusvalaisimet täydentävät yleisvalaistusta, joka usein painottuu huoneen keskiosaan.

Makuuhuone

Makuuhuoneen yleisvalaistuksen ei tarvitse olla voimakas. Miellyttävä valaistus syntyy kohdemaisilla lukuvaloilla tai vuoteen päätyyn epäsuoraa valoa tuottavilla loistelamppuvalaisimilla. Vaatekaappien eteen sijoitetut kohdevalot tai epäsymmetriset perusrunkovalaisimet antavat hyvän yleisvalaistuksen. Valo heijastuu ovipintojen kautta huoneeseen, ja kun vaatekaappi avataan, saadaan valoa kaapin sisälle. Kattovalaisinpisteessä voi olla kattoa valaiseva yleisvalaisin, jonka valo ei häikäise vuoteessa lepäävää. Jos huoneessa on työpöytä, on suositeltavaa käyttää epäsuoran yleisvalon ja työpöydälle kohdistetun valaistuksen yhdistelmää.

Valkoinen tolpanmuotoinen valaisin, jonka yläpään kahvaosaan on kiinnitetty köysi.
Eero Aarnion suunnittelema Origo S on näppäränkokoinen valaisin esimerkiksi yöpöydälle. Valkoiseen valaisimeen tuo ilmettä vihreä, valaisimessa kiinni oleva köysi. Ympäristö lisää kontrastia. Origon esikuva on Aarnion omassa saunassa, jonne hän vuosia sitten rakensi jämäkän puisen tolpan helpottaakseen lauteille kiipeämistä, Sama muoto toistuu Origo-valaisimessa. Origon yläosa muodostaa kädessä miellyttävältä tuntuvan kantokahvan, josta sitä voi kätevästi liikutella paikasta toiseen.

Pesu- ja wc-tilat

Pesutiloissa tarvitaan runsaasti valoa, ja siellä on voitava toimia myös ilman silmälaseja. Toisaalta pesuhuoneen valaistus olisi hyvä kytkeä kahteen ryhmään, jolloin sitä voi säätää tarpeen mukaan. Yöllä, kun silmät ovat sopeutuneet hämärään, riittää vähäisempi valo.

Värikontrasti helpottaa tukikaiteiden, WC-kalusteiden ja altaiden erottumista. Tilan hahmottamisen helpottamiseksi seinien alapinta (1000–1200 mm lattiasta) voi olla tummempi, mutta ylempien seinäpintojen tulee olla vaaleita, jotta valo heijastuu huoneeseen tasaisena.

Pesukoneen käyttökytkimien, pesuohjeiden ja pakkausmerkintöjen näkeminen edellyttää hyvää valaistusta. Pienen pesutilan ainoaksi valonlähteeksi riittää tehokas peilivalaisin, jonka valo heijastuu seinän ja katon kautta koko tilaan. Iso pesutila vaatii useampia valopisteitä.

Peilivalaisimen on oltava tehokas mutta häikäisemätön. Häikäisyn estämiseksi se ei saa olla katsekorkeudella, ja sen eteen voi sijoittaa otsalaudan tai perforoidun kuvun, joka muuttaa valon epäsuoraksi. Epäsuora valo edellyttää vaaleita seinäpintoja, jotta valo heijastuu katon ja seinän kautta tilaan. Lievä varjonmuodostus parantaa näkymistä. Epäsuorasti yläviistosta tuleva valo luo kasvoille kevyen, luontevan varjon.

Kapeat, pitkänomaiset seinän ja katon rajaan sijoitettavat loistelamppuvalaisimet sopivat hyvin pesutiloihin. Uusissa kohteissa on järkevää upottaa valaisin kattopintaan, jolloin asennuksesta tulee siisti ja tyylikäs. Myös kattoon asennetut pyöreät yleisvalaisimet ovat käyttökelpoisia.

Jos pesuhuone on alle 2,25 metriä korkea, siellä on käytettävä kostean tilan hyvin suojattuja IP44-kotelointiluokan valaisimia. Yli 2,25 metriä korkean tilan katossa voidaan käyttää IP20-luokan valaisimia, mutta suositeltavia ovat vähintään IP21-luokan valaisimet.

Pesutilojen riittävä valaistus ja liiketunnistimen käyttö vähentävät onnettomuusriskiä. Liiketunnistimet tulee säätää siten, ettei valo sammu liian nopeasti.

Tummissa tai puupaneloiduissa tiloissa valaistus on ylimitoitettava. Vaalentamalla seinä- ja kattopintoja saadaan aikaan sopiva valaistustaso ja näköergonomia.

Sisäportaat

Asunnon sisäportaikko on valaistava hyvin, jotta liikkuminen on turvallista ja askelmat helppo hahmottaa. Lisäksi on syytä merkitä porrasaskelmien reunat värikontrastiraidoin. Tämä helpottaa näkövammaisen turvallista liikkumista. Valaistusta suunniteltaessa pitää huolehtia siitä, että kaikki porrasaskelmat saavat valoa. Sen tulee levitä tasaisesti ylimmille ja alimmille askelmille sekä lepotasoille, joissa askelrytmi muuttuu.

Sopiva sisäporrasvalaistus syntyy tehokkaalla yleisvalolla. Porraskuilun seinille voidaan sijoittaa myös teräviä, keilamaisia valoja, jotka lisäävät askelmien varjonmuodostusta. Varjonmuodostus auttaa portaiden havaitsemista niitä noustaessa, mutta toimii huonommin alaspäin mentäessä. Valaisimen pitää olla sellainen, että se suuntaa valon selkeästi ylhäältä alaspäin. Jos portaikon käsijohteiden alle on mahdollista sijoittaa valaisimia, kaikki porrasaskelmat saavat tehokkaasti valoa.

Portaikon seinävalaisimet eivät saa antaa voimakasta sivusuuntaista valoa, sillä se häikäisee ja vaikeuttaa liikkumista. Jos kattoon asennetaan valaisimia, tavalliset toimisto- tai yleisvalaisimet ovat käyttökelpoisia. Portaikon kohdevaloina voidaan käyttää sekä loiste- että LED-lamppuja. Sijoituspaikat kannattaa valita siten, että lampun vaihto käy vaivattomasti. Jos valaisimeen on hankala vaihtaa lamppua, pitkäikäiset valonlähteet, kuten LED-lamput ovat parhaita.

TilaValaistusvoimakkuusLoistelampputeho
Eteinen
– yleisvalaistus
– peilin edessä olevat pystypinnat
 
300 luksia
300–500 luksia
 
10 W/m²
 
Keittiö
– ruokapöytä
– työtasot

300–500 luksia
500–750 luksia
10–15 W/m²
Aula- ja oleskelutilat
– yleisvalaistus
– lukeminen ja muu tarkka työskentely

200–300 luksia
300–500 luksia
5–10 W/m²
Makuuhuone200–300 luksia5–10 W/m²
Pesu- ja wc-tilat300–500 luksia10–15 W/m²
Portaikko200–300 luksia10 W/m²
TAULUKKO Asunnon eri tilojen sopiva valaistusvoimakkuus lukseina ja loistelampputehoina